Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuivat 15.11.2019 ja ovat esillä 26.1.2020 asti. Näyttelyitä, jotka jakavat Ateneumin kolmannen kerroksen tilat puoliksi, yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Helene Schjerfbeckin lisäksi Ateneumin vuodenvaihteen nimiä ovat muun muassa Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Elga Sesemann, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff, joiden teoksia nähdään Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä.
MAAILMALTA LÖYSIN ITSENI -NÄYTTELYSSÄ NÄHDÄÄN SUOMALAISILLE UUSIA SCHJERFBECKIN TEOKSIA
Näyttelyssä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck nähdään viisi teosta, joita ei ole esitelty aikaisemmin Suomessa. Näitä ovat Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887), Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä (1881) sekä yksityiskokoelmaan kuuluva Punatukkainen tyttö, sininen asu (n. 1894).
Näyttelyssä esitellään myös aikaisemmin tuntematon teos Tyttö Barösundista (1885–1890), jonka yksityinen omistaja otti Ateneumiin yhteyttä näyttelyn valmistelun aikana. Lisäksi esille saadaan Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit (1908–1909), joka löytyi alkuvuodesta 2019 konservoinnin yhteydessä teoksen Pukukuva I (1908–1909) taustalta.
Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 20.7.–27.10.2019 esillä ollut Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely sai Iso-Britanniassa innostuneen vastaanoton. Näyttely on ollut erittäin kattavasti esillä kansainvälisessä mediassa ja siitä ovat uutisoineet muun muassa BBC, Harper’s Bazaar, The Art Newspaper The Economist, The Guardian ja The Observer. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.
Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa?
Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään noin 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.
TAITEILIJOIDEN RUOVESI -NÄYTTELYSSÄ HARVOIN NÄHTYJÄ TEOKSIA GALLEN-KALLELALTA, SIMBERGILTÄ JA THESLEFFILTÄ
Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen?
Omat huvilansa Ruovedelle rakennuttivat Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Ellen Thesleff (1869–1954) ja Elga Sesemann (1922–2007). Seudulla viihtyivät myös Werner Holmberg (1830–1860) ja Hugo Simberg (1873–1917). Näyttelyn taiteilijoita ovat lisäksi Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä ja Louis Sparre. Esille saadaan noin 140 teosta 1850-luvulta 1980-luvulle. Näyttelyn kuraattori on Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.
Akseli Gallen-Kallelalla oli Ruovedellä erämaa-ateljee Kalela, jonka taiteilija itse suunnitteli perheensä kodiksi 1890-luvun puolivälissä ihastuttuaan seudun jylhään luontoon. Gallen-Kallelalta nähdään seudun kansaa kuvaavia maalauksia, Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin tehdyt freskoluonnokset, jotka ovat harvoin yleisön nähtävänä. Lisäksi esillä on Gallen-Kallelan ystävilleen ja perheenjäsenilleen Kalelassa tekemiä exlibriksiä ja grafiikanvedoksia, joiden aiheissa hän muun muassa työsti tyttärensä Marjatan menetyksen aiheuttamaa suurta surua.
Gallen-Kallela kiinnostui ensimmäisten suomalaisten joukossa taidegrafiikasta, ja hänen luokseen sitä opiskelemaan hakeutui Hugo Simberg. Grafiikan tekemisen ohella Simberg innoittui Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista, josta hänen teostensa pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa. Näyttelyssä nähdäänkin kokonaisuutena kaikki Ateneumin kokoelmiin kuuluvat 25 vesiväri- ja guassityötä, joihin kuuluvat muun muassa Halla (1895) ja Kuoleman puutarha (1896).
Ellen Thesleffiltä saadaan poikkeuksellisesti esille muun muassa rakastettu Omakuva (1894–1895), jota voidaan esittää näyttelyissä sen haurauden vuoksi vain harvoin. Lisäksi taiteilijalta nähdään Ruoveden Muroleen maisemia.
(Ateneumin tiedote)
Ellen Thesleff – Minä maalaan kuin jumala HAMissa 26.4.2019-26.1.2020
Ellen Thesleff (1869–1954) on Suomen kultakauden valovoimaisimpia taiteilijoita. Hän oli maamme ensimmäisiä symbolisteja ja ekspressionisteja – värin, valon ja liikkeen kuvaamisen mestari. Thesleff oli tunnustettu taiteilija jo elinaikanaan. Hän oli kosmopoliitti, joka oli kotonaan niin Suomessa, Pariisissa kuin Firenzessä. Taidemaailman kansainvälinen verkosto oli hänelle turvapaikka, Suomessa tärkeä paikka oli kesäateljee Casa Bianca Ruoveden Muroleessa.
Thesleff uudisti värimaalausta, verkostoitui aktiivisesti eurooppalaisen taide-elämän toimijoiden kanssa, uudisti suomalaisen puugrafiikan ilmaisutapaa ja lähentyi uransa viimeisinä vuosina myös abstraktia ilmaisua.
Thesleff oli poikkeuksellisen vahva ja itsenäinen nainen, joka tiesi jo varhain haluavansa maalariksi. Hän aloitti taideopintonsa 15-vuotiaana Suomessa ja jatkoi niitä Pariisissa. Varmana tekemisestään hän vertasi itseään taiteen miesneroihin Leonardo da Vinciin ja Michelangeloon. Hänen tapansa maalata oli aikalaisille, ja on yhä, huomiota herättävää, itsevarmaa ja vapaata.
Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija Hanna-Reetta Schreck.
(HAMin tiedote)